perä

See also: pera, Pera, pêra, and pēra

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *perä, from Proto-Finno-Ugric *perä. Cognates include Estonian pära, Karelian perä, Livonian piera, Erzya пря (prja), Komi-Permyak бӧр (bör) and Udmurt бэр (ber).

Noun

perä

  1. The aft part of anything, the rear, the back, the tail end
  2. (nautical) The stern of a vessel.
  3. The butt of a gun.
  4. (dialectal) A neighbourhood
  5. In certain idioms, the truth or the foundation.
  6. (colloquial) The bottom or the ass.
  7. (colloquial, in the plural) remainder.
  8. (archaic) ground. The sense still lives in compound terms, such as:
    maaperä
    kallioperä
    suoperäinen
    järkiperäinen (lit: grounded on reason) = rational
    perätön = ungrounded

Declension

Inflection of perä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative perä perät
genitive perän perien
partitive perää periä
illative perään periin
singular plural
nominative perä perät
accusative nom. perä perät
gen. perän
genitive perän perien
peräinrare
partitive perää periä
inessive perässä perissä
elative perästä peristä
illative perään periin
adessive perällä perillä
ablative perältä periltä
allative perälle perille
essive peränä perinä
translative peräksi periksi
instructive — perin
abessive perättä perittä
comitative — perineen

Also inflects in the rare -ti case similar to abessive: peräti.

Derived terms

Anagrams

Karelian

Noun

perä

  1. rear

Võro

Etymology

From Proto-Finnic *perä.

Noun

perä (genitive perä, partitive perrä)

  1. back, rear
  2. rear end, rear part
  3. backside
  4. bottom

Inflection

Derived terms

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.