lusikka

Finnish

Pronunciation

  • Hyphenation: lu‧sik‧ka

Etymology

From Old East Slavic лъжька (lŭžĭka); cognates include Estonian lusikas, Veps luzik, Russian ложка (ložka).[1]

Noun

lusikka

  1. spoon

Declension

Inflection of lusikka (Kotus type 14/solakka, kk-k gradation)
nominative lusikka lusikat
genitive lusikan lusikoiden
lusikoitten
lusikkojen
partitive lusikkaa lusikoita
lusikkoja
illative lusikkaan lusikoihin
lusikkoihin
singular plural
nominative lusikka lusikat
accusative nom. lusikka lusikat
gen. lusikan
genitive lusikan lusikoiden
lusikoitten
lusikkojen
lusikkainrare
partitive lusikkaa lusikoita
lusikkoja
inessive lusikassa lusikoissa
elative lusikasta lusikoista
illative lusikkaan lusikoihin
lusikkoihin
adessive lusikalla lusikoilla
ablative lusikalta lusikoilta
allative lusikalle lusikoille
essive lusikkana lusikkoina
translative lusikaksi lusikoiksi
instructive lusikoin
abessive lusikatta lusikoitta
comitative lusikkoineen

Derived terms

Derived terms

References

  1. Häkkinen, Kaisa (2004-2005). Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY. →ISBN.

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.