Minna

See also: minna

Danish

Etymology

From German Minna.

Proper noun

Minna

  1. A female given name.

Estonian

Etymology

From German Minna.

Proper noun

Minna

  1. A female given name.

Faroese

Proper noun

Minna f

  1. A female given name

Usage notes

Matronymics

  • son of Minna: Minnuson
  • daughter of Minna: Minnudóttir

Declension

Singular
Indefinite
Nominative Minna
Accusative Minnu
Dative Minnu
Genitive Minnu

Finnish

Etymology

Borrowed from German Minna in the nineteenth century.

Pronunciation

  • IPA(key): [ˈminːɑ]
  • Hyphenation: Min‧na

Proper noun

Minna

  1. A female given name.
    • 1959 Väinö Linna, Täällä Pohjantähden alla 1 (WSOY 1965), page 104:
      Ajatuksissaan kirkkoherra nimitti Helsingistä mukana tuotua taloudenhoitajaa Minnaksi, vaikka Ellen meni siinäkin naurettavuuteen asti, että nimityksen pitäisi kuulua Miina.
    • 1970 Veronica Pimenoff, Pohjoiset pelit, Tammi, →ISBN, page 103:
      Senkin nimi oli Minna. Minna oli kuullut sen äidin huutavan sitä. Pari vuotta sitten Minna-nimi olikin ollut muodissa, tuon ikäisiä Minnoja vilisi joka paikassa. Toista oli hänen aikanaan, kun koulussa muut haukkuivat Minna Canthiksi ja huusivat perään että "Miina, Miina, kahvi kiehuu, Miina menee ja hakee sen keittiöstä nyt!"

Usage notes

Very popular in Finland the 1960s and 1970s.

Declension

Inflection of Minna (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative Minna Minnat
genitive Minnan Minnojen
partitive Minnaa Minnoja
illative Minnaan Minnoihin
singular plural
nominative Minna Minnat
accusative nom. Minna Minnat
gen. Minnan
genitive Minnan Minnojen
Minnainrare
partitive Minnaa Minnoja
inessive Minnassa Minnoissa
elative Minnasta Minnoista
illative Minnaan Minnoihin
adessive Minnalla Minnoilla
ablative Minnalta Minnoilta
allative Minnalle Minnoille
essive Minnana Minnoina
translative Minnaksi Minnoiksi
instructive — Minnoin
abessive Minnatta Minnoitta
comitative — Minnoineen

Anagrams

German

Etymology

A pet form of Wilhelmina made well known by the comedy Minna von Barnhelm (1767) by G. E. Lessing.

Proper noun

Minna

  1. A female given name.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.