Justus

See also: justus

English

Etymology

Name of several early saints, from Latin iustus (“just”).

Proper noun

Justus

  1. A male given name.

Usage notes

  • Of mostly historical use in the Anglo-Saxon world.

Translations

Finnish

Etymology

From Latin Iustus.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈjustus/
  • Hyphenation: Jus‧tus

Proper noun

Justus

  1. A male given name, cognate to English Justus.

Declension

Inflection of Justus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative Justus Justukset
genitive Justuksen Justusten
Justuksien
partitive Justusta Justuksia
illative Justukseen Justuksiin
singular plural
nominative Justus Justukset
accusative nom. Justus Justukset
gen. Justuksen
genitive Justuksen Justusten
Justuksien
partitive Justusta Justuksia
inessive Justuksessa Justuksissa
elative Justuksesta Justuksista
illative Justukseen Justuksiin
adessive Justuksella Justuksilla
ablative Justukselta Justuksilta
allative Justukselle Justuksille
essive Justuksena Justuksina
translative Justukseksi Justuksiksi
instructive — Justuksin
abessive Justuksetta Justuksitta
comitative — Justuksineen

German

Etymology

From Latin Iustus, also used as a Latinization of Jost.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈjʊstʊs/

Proper noun

Justus

  1. A male given name.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.