yhdistelmäfunktio

Finnish

Etymology

yhdistelmä + funktio

Noun

yhdistelmäfunktio

  1. (mathematics) A composite function.

Declension

Inflection of yhdistelmäfunktio (Kotus type 3/valtio, no gradation)
nominative yhdistelmäfunktio yhdistelmäfunktiot
genitive yhdistelmäfunktion yhdistelmäfunktioiden
yhdistelmäfunktioitten
partitive yhdistelmäfunktiota yhdistelmäfunktioita
illative yhdistelmäfunktioon yhdistelmäfunktioihin
singular plural
nominative yhdistelmäfunktio yhdistelmäfunktiot
accusative nom. yhdistelmäfunktio yhdistelmäfunktiot
gen. yhdistelmäfunktion
genitive yhdistelmäfunktion yhdistelmäfunktioiden
yhdistelmäfunktioitten
partitive yhdistelmäfunktiota yhdistelmäfunktioita
inessive yhdistelmäfunktiossa yhdistelmäfunktioissa
elative yhdistelmäfunktiosta yhdistelmäfunktioista
illative yhdistelmäfunktioon yhdistelmäfunktioihin
adessive yhdistelmäfunktiolla yhdistelmäfunktioilla
ablative yhdistelmäfunktiolta yhdistelmäfunktioilta
allative yhdistelmäfunktiolle yhdistelmäfunktioille
essive yhdistelmäfunktiona yhdistelmäfunktioina
translative yhdistelmäfunktioksi yhdistelmäfunktioiksi
instructive yhdistelmäfunktioin
abessive yhdistelmäfunktiotta yhdistelmäfunktioitta
comitative yhdistelmäfunktioineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.