valtiosääntö

Finnish

Etymology

valtio (“state, government”) +‎ sääntö (“rule”)

Noun

valtiosääntö

  1. (law) constitution (the formal or informal system of primary principles and laws that regulates a government or other institutions)

Declension

Inflection of valtiosääntö (Kotus type 1/valo, nt-nn gradation)
nominative valtiosääntö valtiosäännöt
genitive valtiosäännön valtiosääntöjen
partitive valtiosääntöä valtiosääntöjä
illative valtiosääntöön valtiosääntöihin
singular plural
nominative valtiosääntö valtiosäännöt
accusative nom. valtiosääntö valtiosäännöt
gen. valtiosäännön
genitive valtiosäännön valtiosääntöjen
partitive valtiosääntöä valtiosääntöjä
inessive valtiosäännössä valtiosäännöissä
elative valtiosäännöstä valtiosäännöistä
illative valtiosääntöön valtiosääntöihin
adessive valtiosäännöllä valtiosäännöillä
ablative valtiosäännöltä valtiosäännöiltä
allative valtiosäännölle valtiosäännöille
essive valtiosääntönä valtiosääntöinä
translative valtiosäännöksi valtiosäännöiksi
instructive — valtiosäännöin
abessive valtiosäännöttä valtiosäännöittä
comitative — valtiosääntöineen

Compounds

See also

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.