välitila

Finnish

Etymology

väli- (“intermediate”) +‎ tila (“space”)

Noun

välitila

  1. Any intermediate state or space.
  2. (anatomy) interstitium (space between cells or organs)
  3. interregnum (intermission in any order of succession)
  4. (Catholicism, teology) limbo (place where innocent souls exist temporarily until they can enter heaven)

Declension

Inflection of välitila (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative välitila välitilat
genitive välitilan välitilojen
partitive välitilaa välitiloja
illative välitilaan välitiloihin
singular plural
nominative välitila välitilat
accusative nom. välitila välitilat
gen. välitilan
genitive välitilan välitilojen
välitilainrare
partitive välitilaa välitiloja
inessive välitilassa välitiloissa
elative välitilasta välitiloista
illative välitilaan välitiloihin
adessive välitilalla välitiloilla
ablative välitilalta välitiloilta
allative välitilalle välitiloille
essive välitilana välitiloina
translative välitilaksi välitiloiksi
instructive — välitiloin
abessive välitilatta välitiloitta
comitative — välitiloineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.