työkalu

Finnish

Etymology

työ (“work”) +‎ kalu (“tool”)

Noun

työkalu

  1. tool.

Declension

Inflection of työkalu (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative työkalu työkalut
genitive työkalun työkalujen
partitive työkalua työkaluja
illative työkaluun työkaluihin
singular plural
nominative työkalu työkalut
accusative nom. työkalu työkalut
gen. työkalun
genitive työkalun työkalujen
partitive työkalua työkaluja
inessive työkalussa työkaluissa
elative työkalusta työkaluista
illative työkaluun työkaluihin
adessive työkalulla työkaluilla
ablative työkalulta työkaluilta
allative työkalulle työkaluille
essive työkaluna työkaluina
translative työkaluksi työkaluiksi
instructive — työkaluin
abessive työkalutta työkaluitta
comitative — työkaluineen

Compounds

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.