tolkku

Finnish

(index to)

Etymology

From Russian толк (tolk).

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈtolkːu/
  • Hyphenation: tolk‧ku

Noun

tolkku

  1. sense
    • Tässä ei ole mitään tolkkua.
      • This makes no sense.

Declension

Inflection of tolkku (Kotus type 1/valo, kk-k gradation)
nominative tolkku tolkut
genitive tolkun tolkkujen
partitive tolkkua tolkkuja
illative tolkkuun tolkkuihin
singular plural
nominative tolkku tolkut
accusative nom. tolkku tolkut
gen. tolkun
genitive tolkun tolkkujen
partitive tolkkua tolkkuja
inessive tolkussa tolkuissa
elative tolkusta tolkuista
illative tolkkuun tolkkuihin
adessive tolkulla tolkuilla
ablative tolkulta tolkuilta
allative tolkulle tolkuille
essive tolkkuna tolkkuina
translative tolkuksi tolkuiksi
instructive — tolkuin
abessive tolkutta tolkuitta
comitative — tolkkuineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.