täten

See also: taten and Taten

Finnish

Etymology

  • The causative case of tämä.

Adverb

täten

  1. thus

Usage notes

  • Täten refers to a cause that is, temporally or locally, closer to the speaker and that the speaker points at, "here" – i.e., siten refers to a cause that is farther, "there".

Inflection

Declension of täten
noun case singular pluraladverbial
form		 singular plural
nominative tämä nämäsuperessive täällä –
genitive tämän näidendelative täältä –
partitive tätä näitäsublative tänne –
accusative tämä, tämän nämälative – –
inessive tässä näissätemporal tällöin –
elative tästä näistäcausative täten –
illative tähän näihinmultiplicative – –
adessive tällä näillädistributive – –
ablative tältä näiltätemp. dist. – –
allative tälle näilleprolative – –
essive tänä näinäsituative – –
translative täksi näiksioppositive – –
instructive – (näin)
abessive – (näittä)
comitative – (näine)

Synonyms

German

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈtɛːtən/

Verb

täten

  1. First-person plural subjunctive II of tun.
  2. Third-person plural subjunctive II of tun.

Swedish

Noun

täten

  1. definite singular of tät
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.