sanajärjestys

Finnish

Etymology

sana (“word”) +‎ järjestys (“order”)

Pronunciation

  • Hyphenation: kään‧tei‧nen

Noun

sanajärjestys

  1. (grammar) word order

Declension

Inflection of sanajärjestys (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative sanajärjestys sanajärjestykset
genitive sanajärjestyksen sanajärjestysten
sanajärjestyksien
partitive sanajärjestystä sanajärjestyksiä
illative sanajärjestykseen sanajärjestyksiin
singular plural
nominative sanajärjestys sanajärjestykset
accusative nom. sanajärjestys sanajärjestykset
gen. sanajärjestyksen
genitive sanajärjestyksen sanajärjestysten
sanajärjestyksien
partitive sanajärjestystä sanajärjestyksiä
inessive sanajärjestyksessä sanajärjestyksissä
elative sanajärjestyksestä sanajärjestyksistä
illative sanajärjestykseen sanajärjestyksiin
adessive sanajärjestyksellä sanajärjestyksillä
ablative sanajärjestykseltä sanajärjestyksiltä
allative sanajärjestykselle sanajärjestyksille
essive sanajärjestyksenä sanajärjestyksinä
translative sanajärjestykseksi sanajärjestyksiksi
instructive — sanajärjestyksin
abessive sanajärjestyksettä sanajärjestyksittä
comitative — sanajärjestyksineen

See also

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.