kollektiivisubstantiivi

Finnish

Etymology

kollektiivi- (“collective”) +‎ substantiivi (“noun”)

Noun

kollektiivisubstantiivi

  1. (grammar) collective noun

Declension

Inflection of kollektiivisubstantiivi (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative kollektiivisubstantiivi kollektiivisubstantiivit
genitive kollektiivisubstantiivin kollektiivisubstantiivien
partitive kollektiivisubstantiivia kollektiivisubstantiiveja
illative kollektiivisubstantiiviin kollektiivisubstantiiveihin
singular plural
nominative kollektiivisubstantiivi kollektiivisubstantiivit
accusative nom. kollektiivisubstantiivi kollektiivisubstantiivit
gen. kollektiivisubstantiivin
genitive kollektiivisubstantiivin kollektiivisubstantiivien
partitive kollektiivisubstantiivia kollektiivisubstantiiveja
inessive kollektiivisubstantiivissa kollektiivisubstantiiveissa
elative kollektiivisubstantiivista kollektiivisubstantiiveista
illative kollektiivisubstantiiviin kollektiivisubstantiiveihin
adessive kollektiivisubstantiivilla kollektiivisubstantiiveilla
ablative kollektiivisubstantiivilta kollektiivisubstantiiveilta
allative kollektiivisubstantiiville kollektiivisubstantiiveille
essive kollektiivisubstantiivina kollektiivisubstantiiveina
translative kollektiivisubstantiiviksi kollektiivisubstantiiveiksi
instructive — kollektiivisubstantiivein
abessive kollektiivisubstantiivitta kollektiivisubstantiiveitta
comitative — kollektiivisubstantiiveineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.