kielilläpuhuminen

Finnish

Etymology

kielillä (“with languages”) +‎ puhuminen (“speaking”)

Noun

kielilläpuhuminen

  1. glossolalia

Declension

Inflection of kielilläpuhuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kielilläpuhuminen kielilläpuhumiset
genitive kielilläpuhumisen kielilläpuhumisten
kielilläpuhumisien
partitive kielilläpuhumista kielilläpuhumisia
illative kielilläpuhumiseen kielilläpuhumisiin
singular plural
nominative kielilläpuhuminen kielilläpuhumiset
accusative nom. kielilläpuhuminen kielilläpuhumiset
gen. kielilläpuhumisen
genitive kielilläpuhumisen kielilläpuhumisten
kielilläpuhumisien
partitive kielilläpuhumista kielilläpuhumisia
inessive kielilläpuhumisessa kielilläpuhumisissa
elative kielilläpuhumisesta kielilläpuhumisista
illative kielilläpuhumiseen kielilläpuhumisiin
adessive kielilläpuhumisella kielilläpuhumisilla
ablative kielilläpuhumiselta kielilläpuhumisilta
allative kielilläpuhumiselle kielilläpuhumisille
essive kielilläpuhumisena kielilläpuhumisina
translative kielilläpuhumiseksi kielilläpuhumisiksi
instructive — kielilläpuhumisin
abessive kielilläpuhumisetta kielilläpuhumisitta
comitative — kielilläpuhumisineen

Synonyms

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.