keskeyttäjä

Finnish

Etymology

keskeyttä- (“to interrupt, to drop off”) +‎ -jä (“-er”)

Noun

keskeyttäjä

  1. One who interrupts, breaks off, discontinues or drops out.
  2. A dropout (one who leaves a learning institution without completing a course).

Declension

Inflection of keskeyttäjä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative keskeyttäjä keskeyttäjät
genitive keskeyttäjän keskeyttäjien
partitive keskeyttäjää keskeyttäjiä
illative keskeyttäjään keskeyttäjiin
singular plural
nominative keskeyttäjä keskeyttäjät
accusative nom. keskeyttäjä keskeyttäjät
gen. keskeyttäjän
genitive keskeyttäjän keskeyttäjien
keskeyttäjäinrare
partitive keskeyttäjää keskeyttäjiä
inessive keskeyttäjässä keskeyttäjissä
elative keskeyttäjästä keskeyttäjistä
illative keskeyttäjään keskeyttäjiin
adessive keskeyttäjällä keskeyttäjillä
ablative keskeyttäjältä keskeyttäjiltä
allative keskeyttäjälle keskeyttäjille
essive keskeyttäjänä keskeyttäjinä
translative keskeyttäjäksi keskeyttäjiksi
instructive — keskeyttäjin
abessive keskeyttäjättä keskeyttäjittä
comitative — keskeyttäjineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.