epäonninen

Finnish

Etymology

epä- (“un-”) + onni (“luck”) + -nen

Adjective

epäonninen (comparative epäonnisempi, superlative epäonnisin)

  1. unfortunate, unlucky.

Declension

Inflection of epäonninen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative epäonninen epäonniset
genitive epäonnisen epäonnisten
epäonnisien
partitive epäonnista epäonnisia
illative epäonniseen epäonnisiin
singular plural
nominative epäonninen epäonniset
accusative nom. epäonninen epäonniset
gen. epäonnisen
genitive epäonnisen epäonnisten
epäonnisien
partitive epäonnista epäonnisia
inessive epäonnisessa epäonnisissa
elative epäonnisesta epäonnisista
illative epäonniseen epäonnisiin
adessive epäonnisella epäonnisilla
ablative epäonniselta epäonnisilta
allative epäonniselle epäonnisille
essive epäonnisena epäonnisina
translative epäonniseksi epäonnisiksi
instructive — epäonnisin
abessive epäonnisetta epäonnisitta
comitative — epäonnisine
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.