aikajänne

Finnish

Etymology

aika (“time”) +‎ jänne (“chord”)

Noun

aikajänne

  1. timespan

Declension

Inflection of aikajänne (Kotus type 48/hame, nt-nn gradation)
nominative aikajänne aikajänteet
genitive aikajänteen aikajänteiden
aikajänteitten
partitive aikajännettä aikajänteitä
illative aikajänteeseen aikajänteisiin
aikajänteihin
singular plural
nominative aikajänne aikajänteet
accusative nom. aikajänne aikajänteet
gen. aikajänteen
genitive aikajänteen aikajänteiden
aikajänteitten
partitive aikajännettä aikajänteitä
inessive aikajänteessä aikajänteissä
elative aikajänteestä aikajänteistä
illative aikajänteeseen aikajänteisiin
aikajänteihin
adessive aikajänteellä aikajänteillä
ablative aikajänteeltä aikajänteiltä
allative aikajänteelle aikajänteille
essive aikajänteenä aikajänteinä
translative aikajänteeksi aikajänteiksi
instructive — aikajäntein
abessive aikajänteettä aikajänteittä
comitative — aikajänteineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.