Vesa

Etymology

The given name is an 19th century invention from vesa (“young tree”). The surname is older, derived from names of farms.

Pronunciation

• Rhymes: -esɑ
• IPA^(key): /ˈvesɑ/
• Hyphenation: Ve‧sa

Proper noun

Vesa

1. A male given name.
   • 2003 Johanna Sinisalo, Sankarit, Tammi, →ISBN, page 12:

     Vesa antaisi mitä tahansa että häntä sanottaisiin Veskuksi tai Vesseksi tai vaikka edes helvetti vieköön Vesseliksi, mutta vain Vessa ja sen versiot sinkuvat ilmassa ja kaikuvat korvakäytävissä, silloinkin kun niitä ei huudeta. Vaikka hänen sukunimensä on Kuningas ja siitä saisi vaikka mitä.

   • 2011 Heli Laaksonen, Peippo vei, Otava, →ISBN, page 24:

     ei jaks kiältäytyy ko joka metänpuu kysy kummiks mukulalles

     onne

     Ritva, Virpi, Varpu, Urpu, Visa, Vesa, Syränkäpy

     onne

     toivotta

     karhu aa) ja karhu pee).

   • 2013 Minna Lindgren, Kuolema Ehtoolehdossa, Teos, →ISBN, page 8:

     Sinähän niin pidät Terosta, Siiri. Oliko hänen nimensä Tero vai Pasi? Oletteko huomanneet, että nuorten miesten nimet ovat nykyään tällaisia kirveeniskuja: Tero, Pasi, Vesa, Tomi.

2. (uncommon) A topographic surname​.