Jani

See also: jani and Jāņi

Finnish

Etymology

20th century rendering of the Swedish Jan.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈjɑni/
  • Hyphenation: Ja‧ni

Proper noun

Jani

  1. A male given name.
    • 1996 Heikki Luoma, Kuparitaivas, WSOY, →ISBN, page 33:
      —Sanottiinko veljeänne kotimaassa Jussiksi?
      —Pikkupoikana Junnuksi ja isompana Jussiksi.
      —Vai niin. Täällä hän käyttää Jani-nimeä. Monet ovat muuttaneet täällä sukunimensäkin amerikkalaiseksi.
    • 2014 Antti Holma, Järjestäjä, Otava, →ISBN Invalid ISBN, page 46:
      Daniel hänen nimensä oli. Tietenkin. Ei hän olisi voinut olla Jani tai Sami. Janit ovat kännykkäkaupassa töissä. Samitkin ovat kännykkäkaupassa töissä, mutta esimiesasemassa.

Usage notes

  • The most common first name of men born in Finland in 1974 - 1975.

Declension

Inflection of Jani (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative Jani Janit
genitive Janin Janien
partitive Jania Janeja
illative Janiin Janeihin
singular plural
nominative Jani Janit
accusative nom. Jani Janit
gen. Janin
genitive Janin Janien
partitive Jania Janeja
inessive Janissa Janeissa
elative Janista Janeista
illative Janiin Janeihin
adessive Janilla Janeilla
ablative Janilta Janeilta
allative Janille Janeille
essive Janina Janeina
translative Janiksi Janeiksi
instructive — Janein
abessive Janitta Janeitta
comitative — Janeineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.