äänielin

Finnish

Etymology

ääni (“voice, sound”) +‎ elin (“organ”)

Noun

äänielin

  1. voice organ
  2. (in birds) syrinx

Declension

Inflection of äänielin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative äänielin äänielimet
genitive äänielimen äänielimien
äänielinten
partitive äänielintä äänielimiä
illative äänielimeen äänielimiin
singular plural
nominative äänielin äänielimet
accusative nom. äänielin äänielimet
gen. äänielimen
genitive äänielimen äänielimien
äänielinten
partitive äänielintä äänielimiä
inessive äänielimessä äänielimissä
elative äänielimestä äänielimistä
illative äänielimeen äänielimiin
adessive äänielimellä äänielimillä
ablative äänielimeltä äänielimiltä
allative äänielimelle äänielimille
essive äänielimenä äänieliminä
translative äänielimeksi äänielimiksi
instructive — äänielimin
abessive äänielimettä äänielimittä
comitative — äänielimineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.